Naomi Ellemers

| syntymäpaikka = Amsterdam | kuolinaika = | kuolinpaikka = | kansallisuus = alankomaalainen | ammatti = sosiaalipsykologi, professori | tutkimusalue = sosiaalipsykologia | instituutti = Utrechtin yliopisto (2015-), Leidenin yliopisto (1999-2015), Vrije Universiteit Amsterdam (1991-1999) | alma mater = Groningenin yliopisto (Groningen) (B.Sc. 1987, Ph.D. 1991) | ohjaaja = | oppilaat = | tunnetut työt = | palkinnot = mm. Spinoza-palkinto (2010), Aristotele-palkinto (EFPA, 2019); Alankomaiden kuninkaallinen sosiaali- ja humanististen tieteiden akatemian jäsen (2010), Alankomaiden kuninkaallinen tiedeakatemian jäsen (2011), British Academyn kirjeenvaihtajajäsen (2014), KU Leuvenin kunniatohtori (2019), Academia Europaean jäsen (2020) | siviilisääty = | puoliso = | vanhemmat = | lapset = | lempinimet = | kotisivu = https://www.naomi-ellemers.nl/ }} Naomi Ellemers (s. 31. tammikuuta 1963 Amsterdam) on alankomaalainen sosiaalipsykologi, joka työskentelee Utrechtin yliopiston professorina. Hän on keskittynyt työryhmineen erityisesti sosiaalisen identiteetin merkitykseen motivaatiossa (erityisesti työmotivaatiossa), työtiimien suoritukseen ja innovaatioihin. Lisäksi hänen tutkimusaiheitaan ovat olleet vähemmistöryhmien sosiaalinen identiteetti ja syrjintä työmarkkinoilla. Ellemers on työtovereineen osallistunut kirjoituksillaan - esimerkiksi kirjalla ''Social Identity: An Introduction'' (1999) - sosiaalisen identiteetin teoriasta käytävään keskusteluun ja teorian kehittämiseen.

Ellemers opiskeli Kalifornian yliopistossa (UCLA Berkeley; 1980-1981) ja sitten Groningenin yliopistossa valmistuen sosiaalipsykologiasta (B.Sc., 1987). Tohtoritutkinnon sosiaalipsykologiasta hän suoritti samassa yliopistossa (1991). Väitöstyön aiheena oli ''Identity management strategies: The influence of socio-structural variables on strategies of individual mobility and social change''.

Vuosina 1987-1990 hän työskenteli Groningenin yliopiston sosiaali- ja organisaatiopsykologian tutkijana. Ellemers palkittiin vuonna 1991 korkeakoulunsa parhaana psykologian opettajana. Väitöskirjan jälkeen hän työskenteli seuraavat vuodet Amsterdamin vapaassa yliopistossa apulaisprofessorina. Vuodesta 1999 Ellemers oli Leidenin yliopiston sosiaali- ja organisaatiopsykologian professori. Vuonna 2015 hän siirtyi Utrechtin yliopiston professoriksi. Vuodesta 2019 hän on ollut myös australialaisen Queenslandin yliopiston kunniaprofessori.

Ellemers on julkaissut yksin tai yhdessä työtovereineen yli 300 tieteellistä artikkelia tai kirjan lukua. Hän on kolmen tieteellisten julkaisun toimitusneuvoston jäsen. Hänet on palkittu usein akateemisen maailman ulkopuolelle ulottuvasta toiminnastaan monilla tunnustuksilla. Hänet esimerkiksi valittiin Alankomaiden kuninkaallinen sosiaali- ja humanististen tieteiden akatemian jäseneksi (2010), Alankomaiden kuninkaallisen tiedeakatemian (, KNAW) jäseneksi vuonna 2011, British Academy (for the Humanities and Social Sciences) kirjeenvaihtajajäsen (2014) ja Academia Europaean jäsen (2020). Hänelle on myönnetty myös belgialaisen KU Leuven-yliopiston kunniatohtorin arvo (2019). Moniin Ellemersin saamiin palkintoihin ja mitaleihin kuuluvat muun muassa Alankomaiden kuninkaallisen tiedeakatemian Merian-palkinto tieteen naisille (2009), Spinoza-palkinto (2010) ja Euroopan psykologiliittojen federaation Aristotele-palkinto (2019). Wikipedian tuottama